Järvenpään kaupunki

Helsingin lähellä sijaitseva Järvenpää tunnetaan parhaiten Jean Sibeliuksen kotikaupunkina, jossa myös sijaitsee suosituimpana nähtävyytenä hänen kotinsa Ainola. Järvenpäässä vahvana teollisuuden alueena on metalliteollisuus ja kasvava kulttuuriteollisuus. Syksyisin kaupungissa järjestetään Sibelius viikot, joka on yksi kaupungin tunnetuimmista musiikkitapahtumista.

Tietoa Järvenpään kaupungista

Perustettu	1967
Väestö	37 543 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	39,94 km2
Maapinta-ala	37,59 km2
Vesipinta-ala	2,35 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	940 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,25 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,80 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Erkki Kukkonen
Kotisivut	www.jarvenpaa.fi

Järvenpään sijainti

Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta

Järvenpään historia

Keskiajalla Järvenpäässä oli kahdeksan taloa

Vanhoissa kartoissa Järvenpään kylä on mainittu jo 1500-luvun puolivälissä sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellään. Silloin Järvenpäässä oli luultavasti kahdeksan taloa. Kylän keskusta oli nykyistä etelämpänä järven itärannalla myös seuraavien vuosisatojen ajan.

Suurin silloisista kuudesta talosta oli Kyrölä, jota mainittiin kartanoksi. Järven toisella rannalla oli Vanhankylän eli Gammelbyn kartano. Isojako ja torpparilaitoksen synty 1700-luvulla lopussa edisti väestön toimeentuloa ja lisääntymistä Järvenpäänkin alueella.

Vuonna 1840 Järvenpään kylässä oli jo 434 ja Vanhassakylässä 344 asukasta. Seuraavan vuosisadan puolelle tultaessa Järvenpään väkiluku kasvoi reilusti yli tuhannen.

Vuosisadanvaihteen taiteilijoiden asuinpaikka

Rautatien tulo Järvenpäähän vuonna 1862 sekä Hyrylästä Mäntsälään ja Hollolaan vievä tie loivat hyvät edellytykset liiketoiminnalle ja teollisuuden synnylle. Rautatie osaltaan toi myös taiteilijat Tuusulanjärven rantamaisemiin vuosisadan lopulla.

Järvenpäähän syntyi elävä taiteilijayhdyskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin vetovoimalla. Muiden muassa Eero Järnefelt ja Jean Sibelius asettuivat pysyvästi Järvenpään kylään. Järvenpää on myös Suomen rajojen ulkopuolella tunnettu Sibeliuksen Ainolasta, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan 1904.

Kylä kasvoi kaupungiksi

Sodan jälkeen merkittävin lisäys Järvenpään väestöön oli karjalaisten siirtolaisten tulo. Väestöä muutti pääasiassa Terijoelta, mutta myös Muolaasta, Kellomäeltä ja Viipurin maalaiskunnasta. Uudet asukkaat toivat tullessaan myös uusia yrityksiä. Ortodoksisella seurakunnalla on ollut oma kirkko vuodesta 1948. Uusi kirkko valmistui vuonna 1980.

Järvenpää erotettiin kauppalaksi emäpitäjästään Tuusulasta 1.1.1951. Vuonna 1958 kauppalan keskustaan saatiin ensimmäinen asemakaava. Kun Järvenpäästä tuli kaupunki vuonna 1967, oli asukasluku 14 606.

Asutus on laajentunut pohjoiseen ja itään. Teollisuus on sijoittunut pääasiassa kaupungin pohjoisosiin. Kaupungin keskustan rakennuskanta muuttuu kaiken aikaa, ja vanhoista ajoista on jäljellä vain muutama rakennus, muun muassa entinen Apteekin talo Sibeliuksenkadun varrella.